Julian Claryn Me Ponnekkaat -kirjoissa seikkailee hyeenaperhe, joka on jättänyt Afrikan savannit taakseen ja muuttanut Lontooseen. Isä, äiti ja kaksi lasta kätkevät eläimelliset piirteensä vaatteiden alle ja elävät tavallista ihmisten elämää. Erona ihmisiin on oikeastaan vain se, että he hyeenojen tapaan nauravat paljon ja kovalla äänellä. Perheen isä työskenteleekin paukkukarkkitehtaalla vitsien keksijänä.
Me Ponnekkaat -kirjat on suomennettu englannin kielestä. Joskus suomentaja törmää asioihin, joita ei voi sellaisenaan kääntää. Erilaiset sanaleikit ja huumori ovat usein juuri sellaisia asioita. Silloin tilalle täytyy vain keksiä jotain, mikä muistuttaa mahdollisimman paljon alkuperäistä mutta avautuu kuitenkin suomalaiselle lukijalle.
Me Ponnekkaat -kirjoissa on paljon puhekupliin kirjoitettuja vitsejä, jotka ovat yleensä kysymyksen ja vastauksen muodossa. Ne perustuvat enimmäkseen sille, että englannin kielessä eri tavalla kirjotettavat sanat saatetaan lausua samalla tavalla.
(Miksi sanotaan miestä, joka lainaa työkalujaan naapurille? Sahan hävittäjäksi. / Huonoksi häviäjäksi.)
(Mitä eroa on kalalla ja pianolla? Kalaa ei voi virittää. / Ei voi tonnikalaa.)
(Monelta hammaslääkärille pitää mennä? Puoli kolme. / Hammassärkyinen.)
(Miksi hyytelö tutisi? Koska se näki maidon tärisevän. / Koska se näki pirtelön.)
Romaanien englanninkielisiä vitsejä ei siis voi sellaisenaan suomentaa, vaan suomentajan täytyy keksiä/löytää vitsejä, jotka perustuvat suomenkielisille sanaleikeille:
Miksei papukaijan tarvitse pestä hampaitaan? Koska se puhuu suunsa puhtaaksi.
Mikä kana on ketun suosikki? Ruokana.
Mitä kärpänen sanoi hevosen suussa? Olen turvassa.
Esim. turvassa, sorsia, sorkkia, kurkista, luuta…
Ruo-kana, las-kettu, hai-tallista, kita-risti…
Puhua suunsa puhtaaksi, haistaa palaneen käryä, liian monta lusikkaa sopassa…
Keksimäsi sana/sanonta on vitsin vastaus tai osa sitä. Keksi sitten kysymys, joka jotenkin yhdistää sanan/sanonnan molemmat merkitykset.
Miksi kalalla on kaksi tikkua suussa? Se on kitaristi.
Tehtäviä ovat olleet laatimassa Outi Järvinen, Saara Pääkkönen, Kaisa Kattelus ja Kersti Juva, jotka pidättävät niihin tekijänoikeuden.
Tutustu lisää kirjallisuuden kääntäjän työstä