Kirjallisuuden kääntäjän työ

Kirjallisuuden kääntäjä on lukija ja tulkitsija. Lukijana hänellä täytyy olla syvällistä kykyä ymmärtää alkuteoksen kieltä, kulttuuria ja maailmaa sekä kirjailijan omaa ilmaisutapaa. Tulkitsijana häneltä taas vaaditaan moniäänistä kirjallista kykyä, taitoa välittää alkuteoksen kokonaisuus mahdollisimman ehjänä omalle äidinkielelleen. Teoksen lähtökieli on hallittava erinomaisesti, mutta suomentajan tärkein työkalu on suomen kieli.

Kirjallisuuden kääntämisen alaan kuuluvat kauno- ja tietokirjallisuus, lasten- ja nuortenkirjallisuus, näytelmät, lyriikka ja sarjakuvat. Herkän kieli- ja tyylitajun lisäksi kääntäjältä vaaditaan laajaa yleissivistystä ja kykyä perehtyä tieteen, tekniikan, yhteiskuntaelämän ja kulttuurin eri alojen kielenparteen. Tiedonhankintataidot, jatkuva uteliaisuus ja pitkäjänteisyys ovat tarpeen, sillä käännöstyöt ovat usein laajoja, satojen sivujen mittaisia ja käsittelevät mitä yllättävimpiä (todellisia tai mielikuvituksellisia) elämänaloja.

Kirjallisuuden kääntäjän toimeksiantaja on useimmiten kustantamo tai teatteri, joka valitsee käännettävän teoksen, hankkii tarvittavat käännösoikeudet ja tarjoaa työn valitsemalleen kääntäjälle sekä määrittelee työn aikataulun. Päätoiminen kirjallisuuden kääntäjä on freelancer tai yrittäjä, joka maksaa itse työhuoneensa, työvälineet, ammattikirjallisuuden ja eläkemaksunsa.

Joskus työ voi olla kiireistä, vaikeaa ja yksinäistä, mutta se on myös sivistävää, antoisaa ja monessa tapauksessa esteettisesti palkitsevaa.

”Kirjailijalla ja kääntäjällä on sama aineisto, mutta eri kieli. Heillä on yhteinen kirjoittamiskokemus – kovin erilainen, mutta yhteinen yhtä kaikki. On epätodennäköistä, että kukaan koskaan kykenee tunkeutumaan niin syvälle kirjailijan rivien ja sanojen väliin kuin hänen kääntäjänsä (toivottavasti) tekee. Kääntämisen kohde on näet rivien välissä eikä vain riveillä. Se on siellä, mistä kirjailijakin teostaan tekoprosessin aikana tarkastelee – sanotaan sitä sisällöksi, tarkoitusperäksi, taiteelliseksi ideaksi tai miksi hyvänsä – ja missä myös lukija ryhtyy sanojen välisten jännitteiden avulla luomaan omaa tulkintaansa.” Näin kirjoittaa suomentaja Juhani Lindholm kirjallisuuden kääntäjän työstä Kääntäjä-lehdessä joulukuussa 1997.