Lukutaito on kansalaistaito! Oppituntivinkit 1.-2. luokalle

Tehtäviä voi tehdä yksittäin tai niistä voi koota sopivan kokonaisuuden oppitunnille. Opettaja voi taustaksi tutustua 10 faktaa lukemisesta lapsille -koosteeseen tästä (pdf). Koosteen lukemista ei kuitenkaan vaadita tehtävien tekoon.

Voit myös hyödyntää videota tehtävien ohessa:

1. Piirrä unelmien lukuhetki

Pistä silmäsi kiinni ja kuvittele oma salainen paikkasi. Sellainen paikka, jossa voit olla rauhassa.

1. Miettikää ensin ryhmän kanssa tai pareittain seuraavia kysymyksiä.

• • Miksi minä tykkään kuunnella tai lukea tarinoita?
  • Missä paikassa tykkään eniten lukea?
  • Luenko mieluiten yksin vain jonkun kanssa? Kenen kanssa?
  • Mikä on paras kirja, jonka tiedän?

2. Piirrä kuva, jossa sinä luet lempikirjaasi. Piirrä kuvaan myös paikka, jossa lukeminen on kivointa. Lisää kuvaan lukukaveri, jos haluat.

+ Kuka on lempihahmosi lempikirjassasi? Piirrä myös hänet kuvaan mukaan!

2. Ääneen lukemisen lahjakortti

Ääneen luku on kiva tapa viettää aikaa yhdessä, siinä oppii maailmasta ja tarinoista, saa tutustua hauskoihin hahmoihin ja oppii uusia sanoja. Vanhemmalta voi kysyä vaikeita asioita, joita ei ymmärrä. Vanhemmat tai isosisarukset voivat lukea kirjoja ääneen jo pienelle vauvalle. VINKKI: tämän tehtävän voi myös tehdä vaikka äitien- tai isänpäivänä lahjaksi vanhemmille!

1. Jutelkaa yhdessä:
   • Onko sinulle luettu ääneen? Kuka on lukenut?
   • Oletko itse lukenut jollekulle ääneen tarinoita tai loruja?
   • Kuka voi lukea ääneen ja kenelle voidaan lukea? (OV: kuka vain, kelle vain)

2. Askartele lukulahjakortti. Sen voi antaa lahjaksi esimerkiksi kaverille, vanhemmalle, sisarukselle tai serkulle. Tee näin:

• • Opettaja voi tulostaa lahjakorttipohjan tästä 
  • Täytä lahjakorttipohjan tyhjille riveille lahjan saaja, oma nimesi, mitä lupaat lukea ja päivämäärä, mihin asti lahjakortti on voimassa.
  • Liimaa lahjakortti kartongille. Voit piirtää ja värittää myös toiselle puolelle kuvan!

+ Jos ääneen lukeminen jännittää, harjoitelkaa sitä koulussa parin kanssa. Lorupussissa on lyhyitä, hupaisia loruja, joita voi lukea vaikka vuorotellen!

3. Kielten aarrearkku!

Äidinkieli on se kieli, jota puhutaan perheessä lapsuudesta asti. Kun osaa hyvin omaa äidinkieltä, oppii paremmin ihan kaikkea, kuten lukemista, kirjoittamista ja muita kieliä. Eri kieliä voi opettaa toisille ja käyttää vuorotellen esimerkiksi silloin, kun juttelee muiden kanssa tai kirjoittaa. Se on hauskaa!

Kootkaa kielikorteille, mitä kaikkia kieliä teidän luokassanne osataan. Kielikortti voi olla esimerkiksi A7-kokoinen valkoinen paperi, jonka keskellä on väritettävä ympyrä. Jaetaan jokaiselle oppilaalle useampi kortti ja täytetään ohjeen mukaan:

1. Jutellaan yhdessä, mitä kieliä oppilaat osaavat. Ope kirjoittaa kirjoitusmallit kielistä taululle.
2. Miten paljon osaat eri kieliä? Väritä ympyrä kokonaan, jos osaat sitä tosi hyvin. Jos osaat kieltä ihan vähän, väritä vain pieni osa ympyrästä.
3. Kootkaa luokan kielikortit taululle tai seinälle. Tutkikaa, miten monia eri kieliä luokassa osataan.
4. Opetelkaa vähän jokaista kieltä. Miten tervehditään tai kiitetään luokan eri kielillä?

+ Laittakaa kielikortit laatikkoon, kielten aarrearkkuun. Nosta kielikortti ja kokeile käyttää uutta kieltä tämän päivän aikana, kun puhut jollekin! Kysy apua luokkakaverilta, joka osaa kieltä.

4. Miksi lukeminen on tärkeää? Pohdintatehtävä 

Lukeminen antaa iloa ja monia taitoja. Kirjojen lukeminen kehittää esimerkiksi keskittymiskykyä ja muistia. Lukijan mielikuvitus vilkastuu ja hän keksii helpommin omiakin tarinoita. Kun ihminen lukee ja eläytyy tarinaan, hän voi kokea samanlaisia tunteita kuin kirjan hahmot.

Opettaja lukee ääneen ajatuksia lukemisesta. Heiluta käsiä, jos olet samaa mieltä! Jos olet eri mieltä, pysy paikallasi.

• Kirja on joskus naurattanut minua.
• Olen oppinut jotain uutta, kun olen lukenut tai kun olen kuunnellut tarinaa.
• Olen löytänyt uusia sanoja kirjoista.
• Kirjoista ja tarinoista on kivaa jutella.
• Kannustaminen auttaa minua, kun opettelen lukemista.
• Olen saanut kirjasta ideoita omaan tarinaan
• Kirjan hahmo on minulle melkein kuin oma kaveri.
• Minulle on joskus tullut rauhallinen olo, kun olen lukenut tai kuunnellut tarinaa.
• Olen saanut joskus joltakin toiselta kirjavinkin.
• Olen vinkannut hyvän kirjan jollekin toiselle.
• Aikuisena on tärkeää osata lukea, kun käy töissä.
• Kun katsoo videoita, pitää osata lukea niitä.
• Leikit ja pelit auttavat oppimaan lukemista.

5. Oma lukemisruno

2. luokan oppilaille sopivassa tehtävässä leikitellään sanoilla ja väritetään omia ajatuksia lukemisesta. Lukemisrunon voi kiinnittää esimerkiksi omaan kirjavihkoon tai kaikkien oppilaiden runot voidaan koota luokan seinälle.

Kirjoita paperille neljä sanaa:

• Asia, joka sujuu sinulta hyvin tai kiinnostaa sinua.
• Väri, joka tulee mieleen lukemisesta.
• Tunne: miltä lukeminen sinusta tuntuu?
• Jokin kiva tai jännä eläin.

Rakenna sanoista oma lukemisrunosi:

Lukeminen on kuin ____________________________ (1)

________________ (2) tarina, joka kertoo ____________________ (3) ___________________ (4).

Esimerkkiruno:

Lukeminen on kuin karkin syömistä,

pinkki tarina, joka kertoo iloisesta norsusta.

6. Tarinapaussi: Keksitään itse, miten tarina jatkuu (10 min)

Tarinoiden kirjoittaminen ja kertominen opettavat myös lukemaan paremmin. Tarinoida voi yhtä hyvin itsekseen tai yhdessä muiden kanssa. Tehtävä sopii tunnille, jolla opettaja lukee ääneen kertomusta oppilaille. Siinä herätellään omaa mielikuvitusta, eläydytään kirjan hahmoon ja päästään keskustelemaan luettavan kirjan tapahtumista ja henkilöistä.

Keskeytetään kirjan lukeminen sopivaan kohtaan ja pysähdytään miettimään oppilaiden kanssa tarinalle loppuratkaisua. Kysymyksiä oppilaille:

1. Jos olisit itse kirjan hahmo, mitä haluaisit tehdä seuraavaksi?
2. Millainen tunnetila sinulla olisi?
3. Mitä sinun kannattaisi tehdä, että saisit hyvän mielen kaikille?
4. Mitä sanoisit toiselle kirjan hahmolle?
5. Mihin paikkaan lähtisit?

Vastauksista voidaan jutella koko luokan kesken tai pareittain. 2. luokalla ne voidaan myös kirjoittaa yksin tai parin kanssa vihkoon.

Tarinan oikea loppu luetaan keskustelun jälkeen ja mietitään vielä, oliko se parempi vai huonompi loppuratkaisu kuin itse keksityt.